Tervettä ylpeyttä

Kun kävin pääsiäisenä Barcelonassa lomamatkalla, huomasin jälleen kerran seikan, jota olen usein ajatellut. Ollessani tutustumassa Barcelonan konserttisaliin Palau de la Musicaan, siellä ollut opas kertoi talosta mahdottoman ylpeästi. Hän hehkutti upeista taiteilijoista, esiintyjistä, kapellimestareista ja orkestereista, jotka ovat tuossa salissa esiintyneet. 

Kaikesta päällimmäisenä oli ylpeys siitä musiikkitaiteesta, mitä tuossa salissa on esitetty. Samaan asiaan olen Euroopan eri kaupungeissa usein törmännyt. Omasta kulttuurista ja taiteesta, oli se sitten maalaus-, sävel- tai arkkitehtitaidetta pidetään mahdottoman korkeana ja ainutlaatuisena.

Mielestäni tässä meillä suomalaisilla olisi opittavaa. Esimerkiksi otan suomalaisen musiikkitaiteen. Olen toisinaan huomannut, että omiin esityksiin ei suhtauduta samalla ylpeydellä, vaikka omatkin suoritukset olisivat huippulaatua. Helposti sorrumme jopa vähättelemään omaa taidettamme ja arvioimme sitä liiankin tiukasti. 

Juuri äsken antamamme kevätkonsertti Erkki Liikasen kanssa oli laadultaan harrastajamuusikoista koostuvalta kokoonpanolta huippulaatua. TixiBandin sointi oli mainio ja esitykset olivat erittäin hiottuja sekä loppuun asti vietyjä. Balanssien monipuolisuus, sekä tarkka rytmi kappaleissa olivat korvia hiveleviä. Kaiken kaikkiaan upea konsertti, josta kaikkien soittajien ja esiintyjien pitäisi tuntea tervettä ylpeyttä.

Olen johtanut TixiBandiä nyt yhdeksän vuotta. Tämä juuri soitettu "Kultaa ja Hopeaa" konsertti nousi parhaaksi konsertiksi omalla johtajakaudellani. On mieltä ylentävää todeta, että orkesteri on yhä kehittynyt, vaikka viime kevään konsertin jälkeen moni totesi, että katto osaamisessa on saavutettu. 

Myös aivan täysi sali (420 kuulijaa) todisti sen, että orkesterin tyylistä esittää musiikkia pidetään. Konsertin lopuksi yleisö nousi spontaanisti ylös ja aloitti melkoisen käsien yhteen hakkaamisen. En ole edes ammattiorkestereissa soittaessani törmännyt yhtä voimakkaaseen yleisön reaktioon, mitä saimme hetki sitten Tikkurilassa kokea. Myös konserttimme solisti Erkki Liikanen totesi silmät kosteina viimeisen vetonsa jälkeen, että "tunnelma salissa on huipussaan ja mieli herkkänä".

Kiitän kaikkia TixiBandiläisiä upeasta soitosta. Uskon, että teemme jatkossakin hienoja musiikkihetkiä. Olkaamme ylpeitä bandistämme ja jatketaan yhdessä säveltaiteen tekoa. Olemalla ylpeä orkesteristamme en tarkoita rehvakkuutta enkä elvistelyä. Itse pidän mieleni nöyränä ja haluni tehdä mahdollisimman hyvää musiikkia jatkossakin on mielestäni yleisömme kunnioittamista.

Jäljellä on vielä muutamat harjoitukset. Sitten Vappukeikkojen jälkeen siirrymme kesälaitumille ja orkesteri jatkaa toimintaansa jälleen elokuussa. Ilari ja Ari jättävät orkesterin tämän kevätkauden jälkeen. Heitä molempia minun tulee ikävä. Niin ystävinä, kuin hyvinä soittajinakin. Iloinen uutinen on se, että saamme uuden rumpalin. Tomi Yrjänäinen aloittaa orkesterin uutena lyöjänä heti elokuun alussa. Vielä kun saamme joitakin muitakin uusia soittajia mukaan orkesteriin, niin ensi kaudestakin tulee mielenkiintoinen musiikkimatka.

Vantaalla 15.4.2012

Kimmo Nurmi

Kapellimestari, Tikkurilan Soittokunta - TixiBand